Maakuntamatka Tampereelle

Raha ja väestökehitys puhuttavat

Kuten koko yhteiskunnassa, myös urheilussa talousasiat ja väestökehitys puhuttavat. Mutta osataan nykyisilläkin "asetuksilla" hyvää tehdä, kuten Tampereella kuultiin. 

Suomen Urheilujohtajasenioreiden noin 40 hengen joukko sai tammikuun lopulla rautaisannoksen Tampereen ja laajemminkin suomalaisen liikunnan ja urheilun tilasta. Ymmärrystä jakoi jo junamatkalla Suomen Olympiakomitean johtaja Jaana Tulla.

- Liikunnallisen elämäntavan mukaan tuleminen Olympiakomitean painopisteeksi huippu-urheilun ja seuratoiminnan lisäksi vaikutti myönteisesti siihen, että pääsimme eroon siilomaisesta toiminnasta. Nyt asioita tehdään kollektiivisemmin, Tulla linjasi.

Mutta huoliakin on. Ei vähiten rahoituksesta puhuen. Kun jatkossa rahaa jaetaan Veikkauksen sijasta suoraan valtion budjetista, nykyisessä taloustilanteessa tukirahat eri järjestöille todennäköisesti pienenevät. 

Tulla toi esiin myös paljon esillä olleen geopolitiikan, jolla on vaikutusta myös urheiluun. Hänen mukaansa yhteispohjoismainen rintama haluaa, ettei Venäjä voisi osallistua tuleviin Pariisin Olympiakisoihin. Toisaalta suomalaisurheilijoita ei ole kielletty osallistumista karsintoihin, joissa venäläisetkin ovat olleet mukana.

Olympiakomitean taloudesta puhuessaan Tulla kertoi talouden kiristymisen koskevan kaikkia toimijoita, mutta ehkä erityisesti pienempiä seuroja, pienempiä toimijoita. Riskinä on muun muassa se, ettei osaavia ihmisiä saada seuroihin, jos yhä suurempi osa joutuu työskentelemään määräaikaisina.

Tulevaisuuden urheiluseurat Tulla näki kahtaalta: syntyy suuria yleisseuroja ja toisaalta pieniä erikoisseuroja. Mutta molemmat ovat yhtä tärkeitä.

Kuten kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa, ikääntyminen, demograaffinen kehitys vaikuttaa. Pahimillaan pienillä paikkakunnilla lajeja häviää pienen syntyvyyden vuoksi. Tulla heitti ilmaan kysymyksen, mihin tukea pitäisi kohdentaa, että saataisiin kaivattua elinvoimaa ongelma-alueille. Miten kuntien ja valtion rahat olisi järkevä jakaa.

Tulla halusi myös muistuttaa siitä, ettei lapsen, nuoren vanhemmat saa olla vain ostavia asiakkaita, vaan oikeasti seuran, yhteisön jäseniä. Lisäksi hänen mielestään huippu-urheiluun tähtävää harjoittelua ei pitäisi alkaa liian aikaisin. Tarvitaan ensin harjaantumista vaikka eri lajien monipuolisuudesta. 

Vaikka urheilussa on paljon vielä tehtävää, Tulla pahoitteli median nostavan ehkä liikaakin alan ongelmia esiin. Mätiä omenia joukkoon mahtuu, mutta pääosin toiminta on Tullan mukaan tervettä.

Olympiakomitean johtajan alustuksen jälkeen virisi vilkas keskustelu. Esiin nousivat muun muassa isovanhempien rooli lastenlasten liikunnassa, kasvattajaseurojen talousongelmat, urheilun ja liikunnan oikea ministeriö, koulutuksen ja valmennuksen tilanne sekä liiallinen byrokratia; muutaman tuhannen euron tuesta pitää tehdä yhdeksänsivuinen hakemus ja raportti päälle.

Tampere on maailman huippua

Junan jälkeen joukko suunnisti kehuttuun Tampereen Nokia-Areenaan. Ensimmäisenä ääneen pääsi Areenan toimitusjohtaja Marko Hurme.

Heti kohta hän halusi todeta, että Tampere on rankattu sijalle 42 koko maailmassa parhaiden tapahtumakaupunkien joukossa. Edellä ovat toki muun muassa Pariisi, Lontoo sekä New York, mutta muita suomalaiskaupunkeja ei näy ainakaan sadan parhaan joukossa.

Hurme luetteli kuulijoille monia lukuja: Areenan mahtuu kerralla parhaimmillaan 15000 asiakasta, hotellihuoneita on 273, ravintoloita 22, 20 prosenttia tuloista tulee jääkiekosta, loput muusta toiminnasta ja niin edelleen. 

Digitaalisuus on Areenan juttu. Esimerkiksi fyysisiä avaimia ei ole kenelläkään, vaan tilanteen ja tarpeen mukaan oikeudet eri oviin annetaan kunkin puhelimeen. Erityisiä fyysisiä kylttejäkään ei näy kaupungilla, vaan nekin hoidetaan digitaalisesti.

Vaikka Areena on liiketoimintaa, Hurme kertoi, että kerran vuodessa järjestetään tapahtuma, johon kutsutaan mukaan kaikki, joilla ei välttämättä ole varaa osallistua Areenan muihin tapahtumiin. Areenan kipukohdiksi toimitusjohtaja mainitsi muun muassa varastotilojen vähäisyyden ja yleensä sen, että tiloja voisi olla enemmän niin ylös- kuin sivuille päin.

Tappara on terästä

Tapparan puolesta seniorijohtajille alusti seuran kehitys- ja tapahtumajohtaja Aki Hautamäki. Pitkässä alustuksessaan hän toi esiin muun muassa sen, että koronavuoden 2021 jälkeen vuonna 2023 liikevaihto nousi kuudesta miljoonasta 17 miljoonaan euroon.

Kaiken hyvän lisäksi Hautamäki kehui myös seuran vastuullisuustoimintaan. Esimerkiksi kerran vuodessa Tampereen ja lähikuntien kaikki peruskoululaiset saavat ilmaislipun yhteen Tapparan peliin.

Kun seurue siirtyi Areenan aitiokatsomoon jääkiekkopeliä seuraamaan, Tampereen pormestari, urheiluvaikuttaja Kalervo Kummola kertoi ensin kaupunkinsa ajankohtaisia.

Vaikka Tampere tunnetaan liikuntakaupunkina, sisäpalloilu on Kummolan mukaan jäänyt lapsipuolen asemaan. Siihen siis panostetaan lähivuosina. Samoin kuin kulttuuriin jopa urheilun kustannuksella. Se, että Tampere on vetovoimainen kaupunki eri mittauksissa, johtuu Kummolan mielestä muun muassa siitä, että kaupungissa poliittiset puolueet kykenevät hyvään yhteistyöhön.

Ennen jääkiekkopeliä Kummola vielä kysyi kuulijoiltaan, mikä erottaa teatterin ja urheilun/jääkiekkopelin toisistaan: pelissä ei ole käsikirjoitusta.

Vielä museoon ja kirkkoon...

Hyvin nukutun yön jälkeen urheilujohtajaseniorit saivat vielä kuulla Tampereen tapahtuma- ja urheilukaupungin kuulumisia liikunta- ja nuorisojohtaja Jukka Etu-Seppälältä.

Hän kertoi muutamia Tampereen urheilun tunnuslukuja: vuosibudjetti 46 miljoonaa euroa, vuosi-investoinnit viisi miljoonaa euroa, neljä miljoonaa kävijää eri liikuntapaikoissa vuosittain, liikuntapaikkoja noin 700 ja henkilöstöä noin 300.

- Kaikki tarvittava vartin sisällä, Etu-Seppälä tiivisti Tampereen urheilun vahvuuden.

Hämeen liikunnan ja urheilun aluejohtaja Ari Koskinen kertoi suomalaisesta liikunnasta ja sen aluetoiminnasta. Hän korosti kaikkien liikuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä. Aluetoimijoiden merkitystä hän korosti erityisesti siksi, että se ainoa taho, jolla on toimintaa Suomen jokaisessa kunnassa. Olympiakomitean nykyinen rooli ei saanut häneltä erityistä kiitosta.

Liikunnan rahoituksessa Koskinen alleviivasi vapaaehtoistyön merkitystä, jonka arvo on laskettu yli 70 miljoonaksi euroksi..

Hienon retken huipennukseksi tutustuttiin vielä Suomen jääkiekkomuseoon ja Tampereen tuomiokirkkoon.

teksti: Harri Järvinen 

Tässä Susen iloinen ryhmä jo lähtötunnelmissa