Kulttuurineuvos, musiikin ja urheilun lähettiläs Eino Grön täyttää 85 vuotta ja keikat jatkuvat
30.1.2024
Tammikuun 31. päivänä suomalaisen iskelmätaivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Eino "Eikka" Grön täyttää 85 vuotta.
Onnea Eino Grön!
Eino Grön jatkaa esiintymisiä suurillakin estradeilla, kuten syksyllä 2023 jo toteutuneet ja keväällä 2024 jatkuvat 85-vuotisjuhlakonsertit Pirkko Mannolan kanssa. Kiertueen päätöskonsertti on toukokuun 9. päivänä Kulttuuritalolla Helsingissä.
Grönin syntymäpäivän kunniaksi Riku Niemi tuotti hänen kanssaan levytysstudiossa lähiaikoina julkistettavan Riku Niemen Eikalle omistaman sävellyksen. Eikalle myös urheilu ja liikunta ovat olleet keskiössä läpi elämän.
Vuonna 2021 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Eino Grönille kulttuurineuvoksen arvonimen. Grön valittiin saman vuoden syksyllä suomalaisen musiikin kunniagalleriaan. Hänet on palkittu Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkillä ja Iskelmä Finlandia -tunnustuksella elämäntyöstä suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi.
Porin Reposaaressa syntynyt laulaja aloitti uransa vuonna 1957 paikallisten yhtyeiden solistina. Vuotta myöhemmin Eino Grön voitti Helsingissä iskelmälaulukilpailun miesten sarjan ja tuomaristossa istunut Toivo Kärki tarjosi nuorelle lahjakkaalle laulajalle levytyssopimuksen. Ensimmäinen levy ”Venäläinen tango” ilmestyi vuonna 1958.
Eino Grön oli laulanut pienestä pitäen mm. kotisaarensa kirkossa, mutta samaan aikaan hän harrasti reposaarelaisten ikätovereidensa kanssa innokkaasti urheilua. Kun Kelpo Gröndahl voitti Helsingin olympiakisoissa kultamitalin painissa, Reposaaressa kaikki pojat halusivat harrastaa lajia.
Paini- vai musiikkiura?
Eino Grön oli yksi lahjakkaimmista. Vuonna 1953 hän voitti 14-vuotiaana Satakunnan piirimestaruuden painissa. Vuonna 1959 tuli TUL:n mestaruuskisoissa pronssia. Urheilu ja laulaminen mahtuivat aluksi hyvin Eikan kalenteriin, mutta pian kumpikin ura alkoi vaatia yhtä enemmän aikaa. Eikan piti valita urheilu tai musiikki.
Jos Eino Grön olisi keskittynyt painiin, olisiko hän ollut edustamassa Suomea Rooman olympiakisoissa 1960? Siihen ei koskaan saada vastausta, sillä todellisessa elämässä Eikka vaihtoi tässä vaiheessa levy-yhtiötä ja aloitti pitkään jatkuneen yhteistyön arvostamansa kapellimestari Jaakko Salon kanssa.
Eikan siirtyminen Topi Kärjen johtamasta Musiikki Fazerin ”tallista” pahimman kilpailijan Scandian artistiksi oli yllättävä uutinen. Mutta kun ensimmäinen Jaakko Salon tuottama single Tango D’Amore nähtiin keväällä 1963 myyntilistojen kärjessä, se osoitti hänelle, että riski oli kannattanut.
Urheilua ja ennen muuta painia hän ei kuitenkaan malttanut jättää kokonaan. Vuonna 1962 Eino Grön osallistui TUL:n liittojuhlien kansainväliseen painikilpailuun ja jotain Eikan tasosta kertoo se, että hän selvisi välieriin ja selätti mm. tulevan Euroopan mestarin. Musiikkiuran rinnalla Eikka valmistui liikunnanohjaajksi vuonna 1963. Lopulliset jäähyväiset painille Eino Grön jätti vuonna 1972 voittamalla Suur-Helsingin piirimestaruuden.
Tangodiplomatiaa
Musiikkiura jatkui ja keikkamatkat pitenivät. Yhdessä Jaakko Salon kanssa Eino Grön rakensi mm. sävelsillan Argentiinan ja Suomen välille. Grön tutustui Buenos Airesissa argentiinalaiseen tangoon ja levytti mm. legendaarisen tangokuninkaan Carlos Gardelin klassikoita paikallisen orkesterin kanssa. Vastavuoroisesti Eino Grön tuotti argentiinalaisen tango-orkesterin konserttikiertueelle Suomeen.
Kun presidentti Ahtisaari tarjosi Argentiinan presidentille Carlos Medemille juhlaillallisen presidentin linnassa, Eikka kutsuttiin esiintymään juhlavieraille. Kun hän aloitti argentiinalaisen tangon, presidentti Medem nousi pöydästä ja vei tyttärensä tuliseen tangoon. Se oli korkean tason tangodiplomatiaa parhaimmillaan.
Maailmalla vallinnut kiinnostus suomalaiseen tangoon on vienyt Eino Grönin esiintymään eri puolille maailmaa. Eksoottisia keikkapaikkoja ovat olleet esimerkiksi Nepalin pääkaupunki Katmandu ja Kolumbian huumepääkaupunki Medellin.
Urheilua Eino Grön ei tietenkään ole unohtanut. Hän on innokas kuntoilija ja penkkiurheilija, mutta hän ei tyydy seuraamaan olympialaisia tai MM-kisoja vain televisiosta. Hän on usein nähty vieras siellä, missä maailman huiput kohtaavat, kuten viime kesän yleisurheilun MM-kilpailuissa Budapestissä.
Eikka myös harrastaa säännöllisesti golfia, sauvakävelyä ja käy kuntosalilla. Eikka on usein esiintynyt Suomen Urheilujohtajaseniorien (SuSe) juhlatilaisuuksissa, kuten sen 40-vuotisjuhlassa.
SuSe kunnioittaa yhteistyötä ja Eino Grönin uraa ja toivottaa syntymäpäiväsankarille paljon onnea koko urheilu- ja liikuntaväen puolesta ja kutsuu hänet tervetulleeksi kunniavieraana tapahtumiinsa myös jatkossa. SuSe järjestää mm. Pohjoismaisen konferenssin Vantaalla 14.–16.6.2024.
Teksti: Markku Veijalainen