JÄRJESTÖTYÖLLÄ POLARISAATIOTA VASTAAN

Työelämäprofessori Sami Itani:

JÄRJESTÖTYÖLLÄ POLARISAATIOTA VASTAAN

Työelämäprofessori Sami Itani näkee järjestötyön, seuratyön yhtenä merkittävänä mahdollisuutena pysäyttää nykyinen polarisaatiokehitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän ei nykyisenä akateemisena toimijana halunnut suoraan ottaa kantaa polarisaation huonouteen tai hyvyyteen, mutta myönsi toki sen heikot puolet.

Suomen Urheiluliiton SUL:n entinen puheenjohtaja ja huippu-urheilija, nykyinen Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Sami Itani piti mielenkiintoisen alustuksen työelämän muutoksista ja niiden vaikutuksista järjestöelämään Suomen Urheilujohtajasenioreiden lounastapaamisessa 25. lokakuuta Helsingissä.

Itanin alustuksen aihe "johtamisopit ja järjestötoiminta" oli kerännyt Helsingin Hakaniemeen reilut 30 SuSen jäsentä ja ystävää. Alustuksen jälkeen virisi vilkas keskustelu muun muassa juuri polarisaatiosta, seuratyön merkityksestä sekä maahanmuuttajien paremman integroitumisen tarpeesta urheiluseuratoimintaan. Keskustelussa tuotiin esille niinkin huolestuttava näkemys, että niin sanotut jengit olisivat ottaneet ainakin osaksi järjestöjen paikan.

Itani aloitti alustuksensa käymällä läpi erilaisia johtamisoppeja. Hänen mielestään, toki tutkimuksiin viitaten, johtamisen historiassa ovat vaihdelleet pehmeät ja kovat arvot noin 30 vuoden välein. Itani ei välttämättä pitänyt kumpaakaan johtamisideologiaa toista parempana, Molemmissa on hänen mukaansa puolensa.

-       Esimerkiksi 1970-luvulla kovat johtamisopit ottivat taas vahvan otteen, ei vähiten USA:n Reaganin ja Britanian Thatcherin politiikan seurauksena. Samaan suuntaan ovat vieneet lähihistoriassa brittien brexit ja USA:n trumpismi, Itani listasi.

Hän ei työelämäprofessorina ottanut vahvaa ideologista kantaa, onko esimerkiksi omistavan luokan ja työtätekevän luokan mahdollisuus tehdä hyvää yhteistyötä tai onko valtion tehtävä edistää kaikkien ihmisten tasavertaisuutta vai keskittyä vain hyvin minimaaliseen rooliin. Esimerkiksi niin, että jopa vesi olisi yksityistetty.

Pehmeiden arvojen johtamisaikoina työntekijöiden ostovoima sekä yritysten tuottavuus kasvoivat tasaisemmin Itanin mukaan. Sen sijaan viime aikoina, kovempien arvojen maailmassa pääomat ovat jatkaneet kasvuaan, mutta palkansaajien ostovoima on puolestaan ensin junnannut paikallaan ja sittemmin lähtenyt laskuun.

-       Juuri tällä hetkellä johtamisen kovat arvot nostavat päätään, joka tietää polarisaation vahvistumista. Tämä näkyy niin taloudessa, terveydessä, koulutuksessa kuin monilla muillakin elämänalueilla, Itani totesi.

Seuraavaksi Itani kävi läpi työelämän trendejä. Hän listasi niistä muutamia, joilla on enemmän tai vähemmän vaikutusta myös järjestöelämään.

Hänen mukaansa työelämään ovat tulleet samat arvot kuin ihmisillä on ollut elämässään jo aikaisemmin. Lisäksi digitalisaatio tietoturvariskeineen on vahvasti osa työelämää tänä päivänä. Kolmantena trendinä on perinteisen palkkatyön vaihtuminen yhä enemmän keikka- ja alustatyöksi, jota kehitystä Itani pitää tietynlaisena feodalismin paluuna.

Neljänneksi ja viidenneksi trendiksi Itani nimesi vielä demografiset muutokset ja taloudellisen volatiliteetin eli miten talouden arvo heiluu suuntaan tai toiseen, puhutaan sitten esimerkiksi koroista, finanssikriiseistä tai siitä, mitkä toimialat kulloinkin pärjäävät.

-       Mutta kun kaikki tuntuu nykyään polarisoituvan, yksi mahdollisuus parempaan on korostaa järjestökentän, urheiluseurojen toiminnan merkitystä, oli Itanin perusviesti kuulijoilleen.

Toisaalta hän korosti ihmisen omaa vastuuta esimerkiksi juuri liikkumiseen liittyen. Aktiivinen liikkuminen, urheilukaan ei välttämättä tarvitse seuroja, ohjattua toimintaa tai vastaavaa, vaan jokainen pystyy halutessaan löytämään liikkumisen mahdollisuuksia ilman erityistä ylhäältä tullutta ohjausta tai edes sinällään tarpeellista yhteisöllisyyttä

-       Mutta järjestöillä, seuroilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus tuoda erilaisia ihmisiä yhteen, lieventää käynnissä olevaa polarisaatiota. Tästä Suomi on ollut hyvä esimerkki. Vaikka aatteelliset erot ovat monin ajoin olleet maassamme isojakin, kansalaistoiminta yhdistyksineen ja talkoineen on tehnyt enemmän hyvää polarisaation vähentämiseksi kuin vaikkapa valtion ja elinkeinoelämä, Itani kiteytti.

Harri Järvinen